Tämä sormus löydettiin 3. vuosisadan germaanisesta polttohautauksesta Norjan Naustdalista. Samalta ajanjaksolta peräisin olevia, samankaltaisia käärmeenmuotoisia sormuksia on löydetty myös muualta Skandinaviasta. Ne osoittavat vilkkaat yhteydet pohjoisgermaanisen maailman ja Rooman valtakunnan välillä. Germaaniheimot taistelivat sotilaina auxilia– ja foederati-joukoissa Rooman armeijoissa, ja alueiden välillä käytiin vilkasta kauppaa. Tämän seurauksena syntyi pohjoisgermaaninen kulttuuri, joka perinteisten germaanisten esineidensä ohella arvosti roomalaisia luksustuotteita.
On merkittävää, että tämä sormus on tahallisesti rikottu polttohautauksen yhteydessä. On mahdollista, että sormuksen kantaja on ollut maagisiin menoihin perehtynyt henkilö, joka vertautuu myöhempään völvaan. Sormuksella on saattanut olla maagista voimaa, minkä vuoksi se rikottiin, jotta se ei joutuisi vääriin käsiin.
Alkuperäinen esine kuuluu nykyään Norjan historialliseen museoon Bergenissä. Vastaavia sormuksia on löydetty Himlingøjestä ja Nordrupista Tanskasta. Tätä sormusta on saatavilla S-, M- ja L-koossa.
Käärme esiintyi usein roomalaisessa taiteessa ja koruissa, ja se suojeli perheen vaurautta. Antiikin Kreikassa ja Pohjoismaiden pronssikaudella käärme yhdistettiin parantamiseen. Tämä roomalaisen kulttuurin tuntema käärmekultti on saattanut alkunsa Makedoniassa, jossa käärmeen uskottiin olevan hedelmällisyyden symboli. Tästä syystä naiset käyttivät mielellään käärmeen muotoisia koruja.











