Tämä sormus löydettiin 200-luvulta jaa. peräisin olevasta germaanisesta naishaudasta Himlingøjestä, Tanskasta. Nainen oli kuollessaan 40–50-vuotias ja kuului paikalliseen germaaniseen aristokratiaan. Vaikka Tanska ei koskaan kuulunut Rooman valtakuntaan, se oli sen vaikutuspiirissä.
Pohjoiset germaaniheimot lähettivät sotureitaan sotimaan apujoukkoina (auxilia ja foederati) Rooman armeijoihin, ja alueiden välillä käytiin vilkasta kauppaa. Tämä johti pohjoisgermaaniseen kulttuuriin, joka perinteisten germaanisten esineidensä ohella arvosti roomalaisia luksustuotteita. Kahden sormuksen lisäksi tämä nainen kantoi myös kahta rannekorua, joissa oli tyylitellyt käärmeenpäät. Lisäksi hänellä oli fibula, johon oli kaiverrettu riimuilla sana ‘widuhudaR’. Roomalaisen tavan mukaan hänen suustaan löytyi kolikko tuonpuoleisen matkan maksamiseksi.
Käärme esiintyi usein roomalaisessa taiteessa ja koruissa, ja sen uskottiin suojelevan perheen vaurautta.
Antiikin Kreikassa ja pohjoismaisella pronssikaudella käärme symboloi parantamista. Tämä roomalaisen kulttuurin kaltainen käärmekultti on saattanut saada alkunsa Makedoniassa, jossa käärmeen uskottiin olevan hedelmällisyyden symboli. Tästä syystä naiset pitivät mielellään käärmeenmuotoisia koruja.
Alkuperäinen esine kuuluu nykyään Tanskan kansallismuseon kokoelmaan. Sormusta on saatavilla koossa S, M ja L.










