Cignus – Roomalainen lusikka soikealla pesällä ja joutsenenpään muotoisella varrella, messinkiä
Antiikin roomalaiset lusikat jaetaan yleensä kahteen päätyyppiin:
- Cochlearium (monikossa cochlearia) oli varustettu pienemmällä pesällä ja suoralla varrella, joka kapeni teräväksi kärjeksi.
- Ligula (monikossa ligulae) oli suurempi ja painavampi, ja siinä oli leveämpi, usein soikea pesä sekä pyöristettyyn päähän tai koriste-elementtiin päättyvä varsi.
Cignus (monikossa cigni) oli erityinen ligula-tyyppi. Tässä lusikassa oli samoin suuri soikea pesä, mutta poiketen tavallisesta ligulasta sen varsi oli lyhennetty ja kaareva, ja sen päässä oli tyylitelty vesilinnun tai joutsenen pää (lat. cygnus, josta nimi juontuu).
Tämä tyypillisellä varrella varustettu lusikkatyyppi juontaa juurensa myöhäisantiikkiin (noin 4.–5. vuosisadalle jKr.). Arkeologiset löydöt sisältävät myöhäisroomalaisia cygni-lusikoita perusmetalleista ja jalometalleista (pronssi, hopea), joiden varsien muodoissa on erilaisia muunnelmia. Asiantuntijat arvioivat näiden lusikoiden olleen ennen kaikkea yleiskäyttöisiä ruokailuvälineitä. Yksityiskohtainen kulumisanalyysi viittaa siihen, että niitä käytettiin pääasiassa nestemäisen ruuan ammentamiseen pyöreäreunaisista kulhoista. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että joutsenpäällä varustettuja lusikoita käytettiin myös kauhoina nesteiden kaatamiseen.
Tämä cignus-replika, jossa on suuri, syvä mantelinmuotoinen pesä (soikea hieman terävällä kärjellä), on valmistettu messingistä. Lyhyt varsi on muotoiltu ulospäin osoittavaksi joutsenenpääksi S-kirjaimen muotoisella kaulalla. Tämä kaunis roomalainen ruokailuväline sopii täydellisesti elävään historiaan ja on erinomainen lisä minkä tahansa roomalaisen elävöittäjän varustukseen.
Tiedot:
- Materiaali: messinki
- Kokonaispituus: noin 9,6 cm
- Varren mitat: noin 3,5 cm (pituus) / 2,3 cm (korkeus)
- Pesän mitat: noin 6,4 cm (pituus) / 3,2 cm (leveys leveimmältä kohdalta)
- Paino: noin 23 g
Varoitus:
Ei sovellu suoraan kosketukseen elintarvikkeiden kanssa.









