Tämä koru on saanut inspiraationsa myöhäiskeskiaikaisesta pyhiinvaeltajamerkistä, joka kuvaa tarinaa Aristoteleesta ja Phylliksestä. Tämä aihe oli erittäin suosittu varhais- ja myöhäiskeskiajalla, ja se toimi ensisijaisesti viihdykkeenä.
Merkeissä Phyllis ratsastaa Aristoteleella ruoska kädessään, johdattaen häntä puutarhan läpi. Aristoteleen tyydyttämätöntä halua symboloi hänen selvästi näkyvä, erektiossa oleva falloksensa. Alkuperäinen malli tälle pyhiinvaeltajamerkille on peräisin Alankomaista, ja se kuuluu keskiaikaisten eroottisten merkkien ryhmään, jotka olivat kyseisellä alueella hyvin yleisiä.
Alkuperäisten keskiaikaisten pyhiinvaeltajamerkkien tapaan kääntöpuolella on litteä neula ja kiinnitysmekanismi, jolla kappaleen saa kiinnitettynä tukevasti vaatteeseen. Mukana on myös pieni lenkki, jonka ansiosta sitä voidaan pitää riipuksena kaulassa.
Aristoteleen ja Phylliksen tarina
Keskiaikainen tarina Aristoteleesta ja Phylliksestä havainnollistaa teemaa viisaasta miehestä, jonka kaunis nainen viettelee, pettää ja saattaa julkisen häpeän kohteeksi.
Makedonian kuningas Filippos uskoo poikansa Aleksanterin kasvatuksen kuuluisalle filosofi Aristoteleelle. Aleksanteri kuitenkin rakastuu niin syvästi kauniiseen Phyllikseen, että laiminlyö opintojaan. Aristoteles päättää erottaa rakastavaiset toisistaan, varsinkin kun hän itsekin tuntee vetoa Phyllikseen.
Tuntiessaan itsensä evätyksi rakkaudestaan Phyllis päättää kostaa Aristoteleelle. Kun tämä ehdottaa viettävänsä yön hänen kanssaan maksua vastaan, Phyllis suostuu näennäisesti, mutta asettaa ehdon: Aristoteleen on kannettava häntä puutarhan läpi kuin hevonen.
Phyllis laittaa hänelle satulan selkään ja ratsastaa pitkin puutarhaa laulaen rakkauslaulua. Kuningatar ja hovin naiset sattuvat todistamaan kohtausta. Aristoteleesta tulee kaikkien pilkkien kohde, ja hän pakenee häpeän täyttämänä kaukaiselle maahan, jossa hän mietiskelee halun tuhovoimaa.
Aiheen historiallinen merkitys
Teema viisaasta miehestä, jota ovelampi nainen nöyryyttää, on tunnettu jo 400-luvulta lähtien, ja se esiintyy myös kiinalaisissa, arabialaisissa ja persialaisissa kertomuksissa. Se saapui Eurooppaan ristiretkien aikaan ja saavutti suuren suosion 1200–1500-luvuilla.
Kirjallisuuden lisäksi tätä aihetta kuvattiin laajasti myöhäiskeskiaikaisessa taiteessa. Sitä tavataan aateliston arjen esineistä, kuten veitsen kahvoista, kammoista, veistoksista sekä kirkkoja ja katedraaleja koristavista reliefeistä.
- Mitat: 3,8 × 4 cm
- Materiaali: pronssi








